STRATEGIAT JA TOIMINTASUUNNITELMA 2008-2009

STRATEGIAT JA TOIMINTASUUNNITELMA 2008-2009

Toimintasuunnitelma 2008- 2009)
 
NORSKFINSK FORBUND I NORGE/NORJANSUOMALAINEN LIITTO NORJASSA
STRATEGIAT JA TOIMINTASUUNNITELMA 2008-2009
 
1. STRATEGIAT
Liiton vuoden 2006 hallitus ja sitä seurannut vuosikokous yhtyivät analyysiin, jonka johtopäätöksenä todettiin organisaation kaipaavan kiireellistä kehittämistä.  Pääasiallisina syinä tälle todettiin
-          Organisaation todellisiin tarkoituksen, tavoitteisiin ja edustukseen liittyvät muodollisuudet
-          Organisaation ensisijaiseen toimintaan liittyvät tosiasiat
 
Tämä Norjan työvoima- ja inkluusioministeriön (Arbeids- og inkluderingsdepartementet (AID)) saamelais- ja vähemmistöpoliittisen osaston vahvistama analyysi ei tullut odottamatta hakiessamme perustukea toiminnallamme 2007 ja saadessamme siihen kieltävän vastauksen.  
” Toteamme osia Suomalaisliiton tavoitteista, vrt. säännöt, voitavan tulkita siten, että ne täyttävät perustuen saamiselle asetettavat vaatimukset.  Epäilemme kuitenkin, voidaanko tavoitteiden näiltä osin katsoa täyttävän edellytykset siten, että Suomalaisliittoa voidaan pitää organisaationa, jonka tavoitteena on " toimia kansallisten vähemmistöjen edunvalvojana ylläpitäen ja edistäen heidän oikeuksiensa toteutumista"
Samanaikaisesti meidän mielestämme Suomalaisliittoa on toteutetun toiminnan perusteella arvioituna tähän päivään saakka vain vähäisessä määrin pidetty organisaationa, joka työskentelee vähemmistöpoliittisten etujen edunvalvojana suhteessa viranomaisiin.”
Yhdessä AID:n myöntämän 30 000 kruunun projektiavustuksen ohella luo tämä liiton hallitukselle mahdollisuuden ja lähtökohdat vuoden 2007 toiminnassaan
  • luoda yleiskuvan liiton jäsenrakenteesta
  • tarkistaa liiton säännöt  
  • kartoittaa liiton jo olemassaolevia ja mahdollisia uusia yhteistyöosapuolia
  • luoda liitolle omat kotisivut ja tietokannan
 
Näillä perustein tulee liiton päästrategiana 2008- 2009 olemaan ensisijaisiksi asetettujen liiton toimintasuunnitelmaan sisältyvien toimenpiteiden käynnistäminen tällä ajanjaksolla.  
 
1.1 ORGANISAATION KEHITYS
Ministeriön hylkäävä vastaus perustukeemme 2007 haastaa myös liiton organisaationa ja jäsenkoostumuksemme:
”Olemme ymmärtäneet osaa Suomalaisliiton jäsenistä voitavan luonnehtia "suomensukuisiksi” tai ”suomalaisten maahanmuuttajien jälkeläisiksi”, joilla on pitkäaikaiset siteet Norjaan.  Suhteessa tuen saamiseen asetettuihin edellytyksiin voidaan osia järjestöstä näin ollen pitää kansallisen vähemmistön edustajina.” 
 
Norjan maahanmuutto- ja vähemmistöpolitiikka perustuu siihen, että ulkomailla syntyneitä henkilöitä pidetään maahanmuuttajina ja maahanmuuttajataustaisia henkilöitä, jotka ”…voivat todistaa yli satavuotisen historian Norjassa.” pidetään vähemmistönä.  (Selonteko suurkäräjille nro. 15, 2000-2001)
 
Etelä- Varangissa, Vesisaaressa, Tanassa, Porsangissa, Hammerfestissä ja Oslossa aktiivisesti toimivilta paikallisosastoiltamme kerättyjen jäsenluetteloiden mukaan näillä on yhteensä 447 jäsentä, joista 244 voidaan luokitella kuuluvan vähemmistöön ja 233 maahanmuuttajiksi.  Lisäksi viitataan aikaisempiin katsauksiin, joiden mukaan vähemmän aktiivisilla paikallisosastoillamme Alattiossa, Mehamnissa ja Bodøssä on yhteensä 129 jäsentä.  
 
 
 
Olemassa olevista arkistoista ei löydy tietoja Bergenin, Trondheimin, Rogalandin, Tromssan ja Raisin yhdistyksistä.  Oslo/Østlandet-alueen itsenäinen norjalaissuomalainen yhdistys ilmoittaa jäsenmääräkseen 460. Liiton ensisijaisten tavoitteiden markkinoinnilla ja hyvällä jäsenhuollolla voisi jäsenpotentiaali sijoittua välille 1.500-2.000 jäsentä.   
 
Tämä tarkoittaa sitä, että ministeriö on tiukan rajaamisensa perusteella oikeassa sen suhteen, että ainoastaan osalla liiton jäsenistöstä voidaan sanoa olevan vähemmistön asema – toisin sanoen suomenkielisten 1700- ja 1800- luvuilla maahan saapuneiden maahanmuuttajien jälkeläisillä.  Osa jäsenistöstä määritellään maahanmuuttajiksi – toisin sanoen ne jäsenistämme, jotka ovat saapuneet kaikkialle Norjaan 1900-luvulla, erityisesti viimeisten 50 vuoden aikana.  Tälläkin jäsenkoostumuksella voidaan kuitenkin puolustaa liiton olevan kansalliseen vähemmistöön perustuva järjestö
 
Liiton keskeinen merkitys löytyy kuitenkin sen edustamasta historiallisesta jatkumosta ja norjalaissuomalaisen vähemmistön, maahanmuuttajien ja Norjassa asuvien suomalaisten yhteydestä.  Tämän vuoksi on tärkeää ottaa huomioon selonteko suurkäräjille nro 15 Kansallisista vähemmistöistä;
 ” Kansallisen vähemmistön tulee ryhmänä hyötyä kulttuurin ja kielen ylläpitämiseen johtavista toimenpiteistä, mutta on vaikeaa erotella maahanmuuttajia kansallisista vähemmistöistä muotoiltaessa yleistä, vähemmistöön kuuluville yksityisille henkilöille suunnattua toimintaa, esimerkiksi kielenopetusta.  Hallituksen näkemyksen mukaan ei ole suotuisaa erotella uudempia maahanmuuttajia kansallisesta vähemmistöstä yleisessä, yksilöille suunnatussa toiminnassa.
 
1.2 KANSALLINEN VÄHEMMISTÖ
Pitkät siteet Norjaan omaavat suomalaiset maahanmuuttajat on tunnustettu kansalliseksi vähemmistöksi.  Tämä koskee metsäsuomalaisia, norjansuomalaisia ja kveenejä. Kveeni- sanaa sen sijaan käytetään yhteisenä nimityksenä myös norjansuomalaisista, toisin sanoen henkilöistä, jotka kutsuvat itseään ”suomensukuisiksi” tai ”suomalaisten maahanmuuttajien jälkeläisiksi”.
 
Selonteossa suurkäräjille nro 15 (2000-2001) Kansalliset vähemmistöt Norjassa, kohta 5.2.2 perustellaan tätä seuraavasti:
”Hallintovalta on valinnut nimityksen «kveenit», vaikka jotkut tässä ryhmässä haluavatkin mieluummin itseään kutsuttavan nimityksellä «suomensukuinen» tai «suomalaisen maahanmuuttajan jälkeläinen». «Kveeni»-nimityksellä on pitkät perinteet norjankielisenä nimityksenä koko ryhmälle, minkä vuoksi tämän muuttaminen olisi epäkäytännöllistä.  Hallintovalta on myös kiinnittänyt huomiota Norjan kveeniliiton toivovan «kveeni»-nimityksen käyttämistä.”
AID lausuu seuraavaa meille 02.05.07 osoittamassaan kirjeessä:
Ministeriö on kiinnittänyt huomiota Suomalaisliiton käsitykseen siitä, että ”norjansuomalaisia” tulisi pitää omana kansallisena metsäsuomalaisten ja kveenien kaltaisena vähemmistönään. Emme ole kuitenkaan löytäneet perusteltua syytä muuttaa käytäntöämme pitää ”kveeni” ja ”norjansuomalainen” vaihtoehtoisina nimityksinä yhden ja saman vähemmistöryhmän edustajista.
 
Norjansuomalainen identiteetti perustuu historiaamme suomenkielisinä, pääasiallisesti Pohjois-Norjaan 1700-luvulta tähän päivään saakka saapuneina maahanmuuttajina. Tämä on perustavanlaatuinen vastakohta Norjan kveeniliiton käsitykselle itsestään omana kansanaan, jolla on oma kieli ja heidän käsitykselleen historiallisesta jatkumosta ”kveenien ” ja Pohjanmaalla 800-luvun lopulla sijainneen ”Kainunmaan” välillä.  Liiton vaatimusta sille, että viranomaisten tulee muuttaa käytäntöään, korostaa se tosiasia, että meillä on kaksi tunnustettua kieltä ja erilainen käsitys itsestämme.    
 
Kaikille meidän jäsenillemme luokitteluista huolimatta on käsite ”kveeni” ulkoapäin tuleva nimitys, jota osin norjalaiset viranomaiset ja muut auktoriteetit käyttävät ja osin lisänimi.   
 
2. TOIMINTASUUNNITELMA ajanjaksolle 2008-2009
 
Liiton tehtävänä on uskonnollisesti ja puoluepoliittisesti riippumattomana järjestönä
  • edistää ja ylläpitää suomen kieltä, norjansuomalaista ja suomalaista kulttuuria
  • kehittää ja tukea jäsentensä toimintaa
  • ottaa esille ajankohtaisia kysymyksiä sekä vastata tiedotustoiminnasta niiden tavoitteellisten tehtävien puitteissa, jotka muodostuvat liiton sääntöjen ja liittokokouksen päätöksien seurauksena
 
2.1 ORGANISATORISESTI
Perustaa sihteeristö, joka hyvin ja yksinkertaisesti vastaa yhteydenpidosta jäsenistöön, jäsenraportoinnista ja järjestön toiminnasta, näihin kuuluen
  • hyödyntää verkkopohjaisia palveluja tehokkaisiin hallinnollisiin käytäntöihin ja tiedostustoimintaan omilla kotisivuillaan – www.finskforbundet.no
  • kehittää toimivaa yhteistyötä jäsenyhdistystensä ja itsenäisten norjalais-suomalaisten yhdistysten sekä kansainvälisten sisarjärjestöjen kanssa
  • aktivoida passiiviset jäsenyhdistyksensä uudelleen ja hankkia lisää jäseniä
  • säilyttää liiton matalan jäsenmaksun samanaikaisesti, kun järjestön taloudellinen toimintaperusta varmistetaan
  • toimia aloitteentekijänä toimistoyhteisöön Finnmarkin maakuntakirjaston Norja-suomi tieto- ja kielikeskuksen ja valtakunnallisen suomalaisen kirjastopalvelun ja Varangin IKS-museon Vesisaaren museo-Ruijan kveenimuseo-osaston kanssa.
 
 
2.2 EDUNVALVONTA JA OIKEUDET
Valvoa liiton etuja ja ylläpitää oikeuksia
  • kehittämällä oikeutta opiskella suomea toisena kielenä koululaitoksessa
  • tehostamalla suomenkielen oppimateriaalien kehittämistä päiväkoteihin ja kouluihin
  • saamalla tunnustettua käsite norjansuomalainen (kveenit, norjansuomalaiset, metsäsuomalaiset) omana kansallisen vähemmistön nimityksenään
  • saamalla suomen kieli tunnustettua vähemmistökieleksi Eurooppalaisen kielisopimuksen osan II nojalla
  • seuraamalla Pohjoismaisen kielisopimuksen toteutumista, jonka mukaan Pohjoismaiden kansalaisilla on niin tarvitessaan oikeus käyttää omaa kieltään viranomaisten ja muiden julkisten tahojen kanssa Pohjoismaissa asioidessaan.
  • Integrointi- ja moninaisuusvirasto (IMDi) vastaa kielisopimuksen toteutumisen seurannasta ja Norja-suomi tieto- ja kielikeskus Finnmarkin maakuntakirjastossa vastaa sopimuksen käytännön toteutuksesta
 
 
2.3 PÄTEVÖITYMINEN JA YHTEISTYÖ
Lisätä tietoisuutta liiton tarpeista ja kiinnostuksen kohteista sekä toimia viranomaisten yhteistyökumppanina
  • Kehittämällä liiton suomalaisia Kulttuuripäiviä joka toisena vuonna ja vuosittaista Ivalo-kokoontumista obligatorisella norjansuomalaisia vähemmistö- ja suomalaisten maahanmuuttajien oloja koskevalla pätevöitymisosiolla
  • Kehittämällä Ruijan kalenteria, paikallisia kalentereita jne. kulttuurihistorian välittäjinä
  • Rohkaisemalla ja kehottamalla jäsenyhdistyksiä yhteistyöhön Norjan kirkon kanssa suomenkielisten palvelusten kehittämiseksi tekstejä lukemalla ja virsiä laulamalla jumalanpalvelusten, kastetilaisuuksien, ripille pääsemisen ja hautajaisten yhteydessä  
  • Rohkaisemalla ja kehottamalla jäsenyhdistyksiä yhteistyöhön kuntien kanssa paikallisten olojen näkyväksi tekemiseksi Moninaisuusvuoden 2008 aikana
  • Tekemällä yhteistyötä Finnmarkin maakuntahallinnon, maakuntakirjaston suomenkielisten kirjastopalvelujen kanssa valtakunnallisella tasolla kirjallisuuden välittämiseksi ja kirjallisuusseminaarien jne. järjestämiseksi.
  • Tekemällä yhteistyötä Finnmarkin maakuntakirjaston Norja-suomi tieto- ja kielikeskuksen kanssa kielenkääntämis- ja tulkkauspalvelujen tarjoamiseksi norjan ja suomen kielen välillä virallisille tahoille, yrityksille ja yksityishenkilöille.
  • Tekemällä yhteistyötä Varangin museon IKS Vesisaaren museon/ Ruijan (kveeni-)museon kehittämikseksi kansalliseksi osaamis- ja tiedonvälityskeskukseksi suomalaisen maahanmuuton ja norjalaissuomalaisen kulttuurin saralla.  
  • Tekemällä yhteistyötä läänin- ja maakuntahallintojen koulutusosastojen kanssa suomenkielisten ja norjalaissuomalaista kulttuuria käsittelevien oppimateriaalien kehittämiseksi päiväkoteihin, peruskouluihin ja toisen asteen koulutukseen
  • Kehittämällä yhteistyötä muun muassa Norjan, Ruotsin ja Venäjän suomensukuisten kansojen, kielten ja kulttuurien edustajien kanssa tukemalla verkko-osoitteen www.finsk.no jatkokehittämistä
  • Työskentelemällä yhdessä Norjan yleisradion (NRK) kanssa ja kehittämällä NRK:n suomenkielisiä lähetyksiä ja olemalla mukana toteuttamassa sen uutta mediakonseptia
  • Tukemalla Finnmarkin maakuntahallinnon tekemää esitystä suomi sivukielenä-kokeilusta
  • Tukemalla panostusta pohjoisiin alueisiin kehittämällä yhteistyökanavia suomalaisiin viranomaisiin
  • Kehittämällä yhteyttä metsäsuomalaisten kanssa osaamisen kehittämisessä
 
 
2.4 NORJASSA ASUVAT SUOMALAISET
Liitto tulee ylläpitämään yhteyttä ja yhteistyötä seuraavien Norjassa asuvien uusien maahanmuuttajien ja suomalaisten etuja valvovien ja hyväksi toimivien tahojen kanssa:
  • Suomalainen ev.lut. seurakunta Norjassa/maahanmuuttajapappi
  • Ystävyyskunnat - kulttuurinvaihto
  • Pohjola-Norden-yhdistys – tapahtumia lapsille ja nuorille, erityisesti Norjassa suomenkieltä opiskeleville
  • Suomi-Seura ry – Norjassa asuvat suomalaiset
  • Suomalais-norjalainen kulttuuri-instituutti - kulttuuritoiminta
  • Suomen suurlähetystöt ja konsulaatit- yleistä tiedonvaihtoa
 Denne siden ble sist oppdatert 18/6-2008

 Del denne siden på Facebook: