Innvandrermonumentet - 40 år. Maahanmuutajien muistumerkki

 Foto: Bjørn Hildonen  - fra venstre Eirik Lundberg, Nils Petter Pedersen og Åge Grutle


Hyvät vieraat ja hyvät ystävät !

Vi har nå hatt dette monument her i sentrum av Vadsø i 40 år.  På sokkelens front er den historiske bakgrunn helt klar: «År 1977 ble dette monumentet reist i er kjennelse av den betydning den finske innvandring har hatt for Finnmark fylkes utvikling og vekst:»

 

Neljä kymmen vuoden muistomerkki oon ollu Vesisaaren keskusessa. Jalustaan on histooria selvästi kaiverrettu: «tämä muistomerkki pystytettiin vuonna 1977 muistutukseksi siitä merkkityksestä, mikä suomalaisten maahanmuutolla on ollut Finnmarkin läänin kehitykselle ja kasvulle.»

 

Vi har lagt denne markeringen til en annen stor begivenhet ? Finland 100 år. Dette vårt opprinnelsesland som vi er så stolte over å ha dype røtter i. Finland tok sin frihet for 100 år siden. Også vi fikk vår frihet fra Sverige og som ga oss selvstendighet noen år før i 1905. Våre foreninger i Norge ser det fortsatt som en stor ære å markere det som skjedde på selvstendighetsdagen 6. Desember. Her i Vadsø er et fakkeltog til Innvandrermonumentet et selvfølgelig innslag i markeringen av dagen.

 

Meidän juhlamme tapahtuu samana vuona kuin suomi juhlii 100 vuotta, meidän alkuperämaamme, jossa meillä on syvät juuret. Juuristamme olemme ylpeitä! Suomi sai vapauden 100 vuotta sitten. Vuonna 1905 Norja pääsi eroon Ruotsista, ja tuli  itsenäiseksi valtioksi.

Meidän suomi seuroimme ympäri norjaa pitää suurena kunniana juhlia Suomen itsenäisyyspäivää 6. päivä joulukuuta. Täällä Vesisaaressa on edelleen itsestään selvä kävellä soihtukulkueessa tänne Siirtolaismonumentille.

 

Det er flere som er 100 år i år. Blant andre bokstaven Å ble vedtatt å ta i bruk i Norge. I Finland har man valgt noe mer internasjonalt ved å uttale vår O som en Å. I Vestre Jakobselv/Annijoki som vi besøkte i går, er et av bygdas kulturinstitusjoner også 100 år i år. At idrettslaget Polarstjernen ble stiftet som et ungdomslag samme år som Finland fikk sin selvstendighet er ikke tilfeldig. Et viktig formål for ungdomslagene i Norge var å lære seg demokrati og å øve seg på møteskikk. Dette skjedde som ledd i å bygge sin egen norske identitet i den nye og selvstendige nasjonen Norge.

 

Jotkut muut täyttävät sataa (100) vuotta tänä vuonna.

Muun muassa norjan kirjain Å. Suomi sen sijan on kansainvälisempi ? heillä on kirjain O, joka äänetään kuin meidän Å.

 

Yksi Annijoen kulttuurilaitoksista täyttää myös 100 vuotta tänä vuonna. Ei ole sattuma, että perustettiin Annijoen urheiluseura, Polarstjernen, nuorisoseurana samana vuonna kuin Suomi sai vapauden. Nuorisoseurojen tavoite oli oppia demokratiaa ja kokoustapoja. Tämän lisäksi tavoitteena oli rakentaa norjalaista identiteettiä uudessa ja itsenäisessä Norjassa.

 

Noen av oss husker den store begivenheten som skjedde akkurat her. Med daværende Finlands president Urho Kekkonen, kong Carl xvi Gustav av Sverige og vår egen kong Olav v, som avduket monumentet. Det var over 200 inviterte gjester fra våre nordiske naboland? og en masse folk !!

 

Jo`tkut meistä muistama se iso tapahtuma joka sattui  juuri täällä neljä kymmen vuota aika. Kun muisotmerkki paljastettiin 18. päivänä Kesäkuuta olivat kunniavierraina sitten Suomen tasavallan presidentii Urho Kekkonen,  Ruotsin kunnigas Carl xvi Gustaf ja  meän omaa kuningas Olav joka paljasti muistomerkin. Yli 200 kutsuvierasta pohjoismaista oli myös paikalla, ja useita tuhansia katsoja.

 

 

Finland 100 år blir markert og feiret også i hele Norge. Fra besøk i stortinget av finske folkevalgte i Finlands riksdag, verk av Sibelius og Saariaho under festspillene i Bergen til lokale arrangementer i Stavanger, Porsanger, Tana og mange steder som her i Vadsø.

 

Suomi 100 vuotta juhlitaan ympäri Norjaa ? Norjan eduskunnassa vierailee Suomen kansan valitsemia, Sibeliuksen og Saariahon teoksia soitetaan Bergenin festpillenissä, paikallisia juhlatilaisuuksia järjestetään useammissa paikkakunnissa, niin kuin esemerkiksi Stavangerissa, Porsankissä, Tenossa ja täällä Vesisaaressa.

 

Päätän lopuksi omalla kuningas Olaviin sanansa  40 vuotta sitten, jossa hän ilmaisi toivoa tulevai-suuteen:

 

 «? monumentti seisoo tunnustuksena perheille, joiden miesten ja naisten toiminta ja työ auttoi rakentamaan Finnmarkin lääniä. Olkon se ikuisesti symbolina maidemme menneen ja tulevan aja veljeydestä ja ytheenkuuluvuudesta täällä kaukana pohhjoisessa.»

Sanat, jotka ovat edelleen voimassa tänään! Tämä vaatii meiltä, että me huolehdimme ja kehittää kulttuuria ja Suomen kieltä norjassa!

 

La meg avslutte med vår egen kong Olav sine ord for 40 års siden der han ga uttrykk for sitt framtidshåp:

... Monumentet står som en erkjentlighet overfor slekter hvis kvinner og menn med sin innsats og sitt arbeid var med å bygge Finnmark, og la det for all tid stå som et symbol på svundne og fremtidige tiders brorskap og samhørighet mellom våre land mot det ytterste nord».

 

Ord som fortsatt gjelder i dag ? dette krever av oss at vi tar vare på og utvikler vår kultur og det finske språk i Norge !

 

Takk for oppmerksomheten !

Nils Petter Pedersen
Leder Norsk Finsk forbund



Les Ordfører i Vadsø sin tale

Les Ambassadøren sin tale



Fylkesmann Anders Aunes tale i 1977

 Del denne siden på Facebook:

 Send meg artikler pr epost:

Registrer epostadresse