OLAV BEDDARI – IN MEMORIAM

Bilde
Olav Beddari

Det er med sorg vi har fått meldingen om at skolemannen og norskfinnen Olav Beddari, født i 1928 i Pasvik er død.


Vi vil savne ham som en god venn og med takknemlighet for alt han har bidratt med. Olaf som han likte å bli kalt, er blitt borte, men har lagt igjen mye. Utallige artikler om finsk innvandring, finsk språk og undervisning og viktige bidrag i og oversettelser av andres bøker. Ikke minst i forbundets egen bok Den finske arven/ Jäämeren suomalaiset. Olav Beddari`s rike forfatterskap har satt sine spor med bøker som Niin saapi sanoa, Paatsjoella ja Petsamossa, Trygve Sotkajärvi og Folk ved elvene.


Olaf var nestoren i vårt forbund og var aktiv i Foreningen Norden og i vennskapsforeningen Petsamo-Seura. For sitt uvurderlige virke i forbundet var han et selvskrevet æresmedlem i Norsk-finsk forbund/Norjalais-suomalainen liitto. Han fikk Norsk-finsk kulturpris, var Stormester av Finlands Lejonorden og ble æret ved Kongens fortjenestemedalje i gull.


Vi lyser fred over Olav Beddari`s minne

Norsk-finsk forbund/Norjalais-suomalainen liitto

Nils Petter Pedersen forbundsleder/puheenjohtaja



Lappi 4.8.2014 klo 14:37 | päivitetty 4.8.2014 klo 16:20


Norjalainen kulttuurivaikuttaja Olav Beddari on kuollut


Kulttuurivaikuttaja, rehtori-kirjailija Olav Emanuel Beddari kuoli vaikean sairauden murtamana 3.8. Norjan Kirkkoniemessä 86-vuotiaana.



FOTO:Mirjam Kälkäjä

Kotimaassaan Beddari edisti ansiokkaasti opetuksen ja kulttuurivaihdon Suomen ja Norjan välistä yhteistyötä. Hän tuki aktiivisesti suomen kielen opetuksen kehittämistä Pohjois-Norjassa, kirjoitti suomen kielen opetusmateriaalia norjalaisia kouluja varten sekä toimi tulkkina kokouksissa ja konferensseissa. Suomessa Beddari tunnettiin kirjallisen tuotantonsa lisäksi erinomaisena puhujana ja hän oli kaivattu vieras mm Petsamo-Seuran tilaisuuksissa.

Beddarin esivanhemmat olivat Sallan Ala-Petereitä. Isoisän isä lähti vaimoineen ja lapsineen Sallasta Ruijaan kevättalvella 1867. Beddari syntyi Suomen ja Norjan rajalla Paatsjoella suomenkieliseen perheeseen. Norjalaistamispolitiikan mukaisesti hän joutui koulun aloittaessaan v 1936 unohtamaan äidinkielensä ja opettelemaan norjaa.

Sotia edeltävänä aikana norjalaisen Svanvikin kylän vastarannalla oli suomalainen Salmijärvi, josta kehittyi laakson keskuspaikka. Valtakunnan rajasta huolimatta paikallinen väestö kulki vapaasti joen yli, kesäisin veneellä ja talvella jäätä myöten. Raja sulkeutui vuonna 1944 Suomen joutuessa luovuttamaan Petsamon Neuvostoliitolle. Entinen elämä oli mennyttä ja sukulaiset kaukana Suomessa. ”Tuntui kuin puolet kotikylästä olisi kadonnut ja elämä muuttunut köyhemmäksi”, kirjoitti Beddari.

Elämäntyö Norjassa opettajana

Beddari valmistui vuonna 1951 opettajaksi Tromssassa, ja toimi opettajana Varangin Berlevågissa. Hän muutti v 1954 takaisin Norjan ja Venäjän rajalle Paatsjokilaaksoon ja toimi opettajana Skogfossin koulussa. Eläkkeelle hän jäi 40 vuoden työuran jälkeen saman koulun rehtorin virasta vuonna 1994.

Beddari toimi aktiivisesti norjansuomalaisen kulttuurin ja suomen kielen säilyttämisen puolesta Paatsjokilaaksossa, hän oli sekä suomen että norjan kielen opettaja. Suomalaisten maahanmuuttajien oikeutta omankieliseen opetukseen hän ajoi tarmokkaasti. Uraauurtavaa työtä Beddari on tehnyt haastattelemalla suomalaisia ja näiden jälkeläisiä Paatsjoenlaaksossa ja keräämällä talteen suomensukuisia tarinoita, satuja ja kansanlauluja. 

Beddari on ollut perustamassa Norjan Svanvikin kansankorkeakoulua ja hänen aikaansaannoksensa ovat myös koululla pidetyt kesäiset kielikurssit, jossa kansainvälinen joukko opettelee norjaa ja suomea. V 1964 hänet kutsuttiin opettamaan  nuorisolle norjaa Venäjälle läheiseen Nikeliin. Beddari oli tulisieluinen taistelija myös Nellim-Paatsjoki-tien aikaansaamiseksi. Monissa kokouksissa hän vakuutti: ”Työ Paatsjoentien puolesta jatkuu. Eihän elämäntuojaa voi jättää kesken”.

Ahkera kirjoittaja

Hänen kirjallisesta tuotannostaan on suomennettu useita teoksia ja artikkeleita. "Niin saapi sanoa, Pieni ruijansuomalainen lukukirja " (1987) sisältää Paatsjokilaaksosta kerättyjä suomenkielisiä loruja ja tarinoita, ”Trygve Sotkajärvi – taiteilija ja metsätyömies Paatsjoelta”-kirjassa (2008) hän kertoo nuorena kuolleesta taiteilijaystävästään. Kuvituksena on tauluja ja tekstit ovat suomeksi ja norjaksi. ” Paatsjoella ja Petsamossa” (2004), "Fra vår grense mot Finland og Russland" on suomentamaton (2001). Viime jouluksi ilmestyi Folk ved elvene-teos, jota ei ole suomennettu.

Beddari kirjoitti ahkerasti artikkeleita myös suomalaisiin lehtiin, mm ”Silloin oli Suomi niin lähellä” vuosilehti Petsamolaiseen (1980), ”Emil Grymin seurassa Tornionlaaksossa ja Paatsjoella” Tornionlaakson vuosikirjaan (1982). Hän kirjoitti Varangerin vuosilehteen ja  Kyrktuppen/Kirkonkukko kaksikieliseen aikakauslehteen, mm ”Laestadius kirjoitti ja puhui suomea” (2000), ”Pyhän Yrjön tsasouna” (2002), ”Erlandin Lyyti ja punakaartilainen” (2007). Beddari on norjantanut mm Johan Mikkosen kirjan ”Lapin miehen muistelmia” nimellä ”Jeg kan ikke glemme Kalaniemi” (2007).

Suomen ja Norjan välisen kulttuuriyhteistyön edistämisestä on Norjan kuningas on myöntänyt Olav Beddarille kultaisen ansiomitalin, Suomen tasavallan presidentti Suomen Leijonan ritarikunnan I luokan ritarimerkin ja norjalais-suomalainen kulttuurirahasto vuoden 1994 kulttuuripalkinnon.

Teksti: Mirjam Kälkäjä

 


 Del denne siden på Facebook:

 Send meg artikler pr epost:

Registrer epostadresse