Pohjoisten jokivarsien tarinoita

Päivitetty 4.3.2014 05:36, julkaistu 4.3.2014 03:30

Kuva: Kjersti Beddari

Lähetä palautetta toimittajalle

http://www.lapinkansa.fi/cs/Satellite?blobcol=urldata&blobkey=id&blobtable=MungoBlobs&blobwhere=1196611609748&ssbinary=true

Olav Beddari kertoo tarinoita Euroopan pohjoisimpien jokien varsilta.

KUVAT

  • OLAV

Kirja

Olav Beddari, Folk ved elvene. I Pasvik, Neiden, Grense-Jakobselv, Tana, Alta, Tornedalen og Tuloma. Nordkalottforlaget 2013

Uudessa kirjassaan Folk ved elvene, Jokivarsien ihmisiä, paatsjokinenOlav Beddari (s. 1928) kuljettaa lukijaansa Tornionlaaksosta Alattio-, Teno-, Näätämö-, Vuoremi- ja Paatsjoen kautta Tuulomajoelle Kuolaan. Hän kertoo tarinoita vuosikymmenien aikana kohtaamistaan henkilöistä punoen mukaan myös omaa historiaansa ja suomalaista sukutaustaansa.

Kaksikielisyys on yksi kirjan keskeisistä teemoista. Saamme seurata tornionlaaksolaisen Emil Grymin ja Beddarin kirjeenvaihtoa ja tapaamisia 1960-luvun alussa. Grym oli tuolloin julkaissut kirjansa Ruijaan muuttaneista tornionlaaksolaisista. Noilta ajoilta on myös ystävyys Pekka Arton kanssa, joka teki Norrbottenista Ruotsin radion suomenkielisiä ohjelmia Ragnar Lassinantin jälkeen.

Paatsjoen aineistoa Beddari on kerännyt vuosikymmenien ajan haastattelemalla paikkakuntalaisia. Kirjassa pääsevät ääneen muun muassa Katarina JefremoffHanna Benjaminsen ja Astrid Rauhala. Entisajan elämän värikkyydestä ja ankaruudesta kertovat nämä ”pienet mutta vahvat naiset”, kuten kirjailija heitä luonnehtii.

Paatsjoki on ollut valtakunnan raja milloin Suomea, Neuvostoliittoa tai Venäjää vastaan. Ennen toista maailmansotaa yhteys Suomen puolelle oli vilkas, mutta sodan jälkeen raja sulkeutui lähes puoleksi vuosisadaksi ja avautui vasta Neuvostoliiton hajottua.

1990-luvulla Beddarille tarjoutui mahdollisuus opettaa venäläisille norjaa Nikkelissä. Tuolta ajalta hän kertoo opettaja Zinaida Gorjuskonmonivaiheista elämäntarinaa.

Tuulomajoelta tapaamme Sven Lokan, monien suomalaisten tunteman kirjailijan ja taiteilijan. Beddari kirjoittaa heidän tapaamisistaan ja luonnehtii Lokkaa kuolansuomalaisten pelottomaksi puhemieheksi.

Kirjassa on myös yksi käännösteksti. Monien tavoin Beddari on harmitellut sitä, ettei Samuli Paulaharjun Ruijan kirjoja ole norjaksi.

Hän kertoo haudutelleensa ideaa pitempään ja on nyt kääntänyt kirjaansa Paulaharjun Ruijansuomalaisista Taanaa käsittelevän luvun tosin jonkin verran lyhennettynä.

Paatsjoen Hakokoskelta maailmaa tarkkailevalla Olav Beddarilla on kyky kertoa kiinnostavasti arkipäivän tapahtumista ja liittää ne samalla suurempiin yhteiskunnallisiin murroksiin ja muutoksiin. Tällä tavoin pienetkin tarinat avaavat suuria näköaloja yli maantieteellisten ja ajallisten rajojen.

Osa luvuista on kirjoitettu tätä kirjaa varten, osa on ilmestynyt aikaisemmin eri lehdissä ja vuosikirjoissa. Nyt tarinat ovat norjan kielellä yksissä kansissa.

Suomennettuina ne kiinnostaisivat varmasti myös monia suomalaisia.

Marjut Anttonen

Kirjoittaja on turkulainen dosentti.

 

 


 Del denne siden på Facebook:

 Send meg artikler pr epost:

Registrer epostadresse