Puheenjohtaja Nils Petter Pedersen, Norjalais-suomalainen liitto. Rovaniemi 19.11.2010:

Bilde
Forbundsleder Nils Petter Pedersen Foto: Morten Thuv

Puheenjohtaja Nils Petter Pedersen, Norjalais-suomalainen liitto. Rovaniemi 19.11.2010:

Hyvät suomalaiset ystävät ja Suomen ystävät Norjasta. Olemme saaneet erikoisen positiivistä apua meidän kirjahankkeeseen. - suuri kiitos kaikille.

Tervetuloa meidän esitystilaisuuteen kirjasta "Jäämeren suomalaiset - Kirja Ruijasta." Suuri kiitos myös kirjastonhoitaja Ritva Nurminorolle ystävällisestä vastaanotosta ja siitä että voimme tavata täällä kirjastossa. Kiitos myöskin kumppanimme Lapin Kansan toimittajalle Antti Kokkoselle, joka ohjaa meitä läpi ohjelman. Meille tämä on suuri tapahtuma. Vuosi sitten julkaistu kirja "Den finske arven - Suomalainen perintö" on nyt valmis, ja nyt se julkaistaan Suomessa suomeksi nimellä "Jäämeren suomalaiset - Kirja Ruijasta."

Keitä me olemme? Norja-suomi liitolla on jäsenseuroja ympäri koko Norjan.
Liittoa johtaa hallitus, jonka useimmat jäsenet tulevat Finnmarkin läänistä.
Minä olen liiton puheenjohtaja , asun Vesisaaressa (Vadsö), jossa meillä myös on pieni johtokunta.

Liitto suojelee ja turvaa suomenkieltä ja norjansuomalaista kulttuuria Norjassa.Yhteydenpito norjansuomalaisten ja suomalaisten kanssa Norjassa on meille tärkeä. Koska on tunnustettu että olemme kansallinen
vähemmistö Norjassa, olemme päättäneet käyttää termiä norjansuomalainem/norskfinne. Norjan viranomaiset ovat päättäneet käyttää termiä kveeni myös meistä norjansuomalaisista. Norja on ainoa maa maailmassa joka ei ole ottanut huomioon meidän alkuperää. Käymme vuoropuhelua viranomaisten kanssa tästä asiasta.

Peruskouluissa Finnmarkin ja Tromssan lääneissä (vanha Ruija) on laillinen oikeus opettaa suomea toisena kielenä. Liitto on väittänyt, että tämä pitäisi olla laillista koko Norjassa, varsinkin Oslon alueella, jossa suuri osa suomalaisia asuu nykyään. Kiinnostus suomenkielen opetussysteemiä kohtaan näyttää laskevan. Liitto onkin aloittanut yhteistyön koulun viranomaisten kanssa
saadakseen parempaa opetusmateriaalia. Mutta lasten mahdollisuus käyttää suomea koulun ulkopuelella on suuri haaste. Sen takia suomen kielen aikuiskoulutus olisi tärkeä. Siis kehittää yhteistyöta Suomen ja Norjan kuntien välillä käytännössä. Meillä on muuten ollut hyvä kontakti Kirsi Lanton kanssa Pohjola-Nordenissa täällä Lapissa.

Levittäiseksi suomalaista kulttuuria Norjassa, on kolme toimielintä tärkeitä: Suomi-Norja kulttuuri-instituutti, Norja.suomalainen kulttuurirahasto Oslossa ja Finnmarkin läänin kirjasto Vesisaaressa, joka vastaa Suomen kirjallisuudesta Norjassa. Nämä kolme toimielintä saavat rahaa valtion budejetista tähän tarkoitukseen. Keskustelemme siitä, miten rahaa myös voisi käyttää suomenkielenopetukseen Norjassa.

Nyt minä olen käyttänyt koko minun suomalaisen sanaston. Olen neljän sukupolven norjansuomalainen , ja Suomessa minulla on syvät juuret Kuusamossa ja Sodankylässä. Viisikymmenluvulla oli vielä suomi työkieli kalastuksessa ja maataloudessa Varangin alueella. Kuusikymmen- ja seitsemänkymmenluvulla oli vain mahdollisuus puhua suomea silloin kun olimme lomalla Suomessa, ja kun joka kesä oli vilkas yhteys jalkapallourheilussa. Suomenkieli on siis säilynyt sataviisikymmentä vuotta, mutta kun suomea emme käytä säännöllisesti arkikielessä, sen takia suomenkieltä uhkaa vaara. Saunassa joka viikko, jossa me kaikki puhuimme suomea, on nyt historiaa monessa saunassa.

Meidän kirja kertoo keitä me olemme, mitä ajattelemme meidän kielestä ja historiasta. Toivomme että kirja herättää kiinnostusta myös Suomessa.
Ja vielä lopuksi suuret kiitokset kaikille meidän kumppaneille.

http://www.klubbinfo.no/finskforb/den-finske-arven.html

Forbundsleder Nils Petter Pedersen, Norsk-finsk forbund/Norjalais-suomalainen liitto
Rovaniemi 19.nov.-10
Kjære finske venner og venner av Finland. Stor takk til alle. Vi har møtt en enestående positiv hjelp til dette prosjektet !

Velkommen til vår presentasjon av boka Jäämeren suomalaiset - Kirja Ruijasta. Stor takk for vennlig velkomst til biblioteksjef Ritva Nurminor og for at vi kan møtes her i dette fine biblioteket. Takk også til vår samarbeidspartner Lapin Kansa ved redaktør Antti Kokkonen som vil lede oss gjennom lanseringen. For oss er dette en stor begivenhet. For ett år siden ga vi ut boka "Den finske arven" og i dag er vi klar for å gi den ut på finsk språk i Finland som "Jäämeren suomalaiset - Kirja Ruijasta".

Hvem er så vi ? Norsk-finsk forbund har medlemsforeninger i hele Norge. Forbundet ledes av et styre hvor de fleste kommer fra Finnmark. Jeg er forbundsleder, fra Vadsø der vi også har vår lille administrasjon.

Forbundet skal fremme og ivareta finsk språk, finsk og norskfinsk kultur i Norge. Å ivareta forbindelsen mellom den gamle norskfinske minoritet og finlendere i Norge, er en viktig verdi i forbundet. Som anerkjent nasjonal minoritet i Norge har vi valgt å bruke begrepet norskfinner. Norske myndigheter har valgt å kalle oss for kvener. Som det eneste land i verden har man ikke tatt hensyn til vårt opprinnelsesland. Vi er i dialog med myndighetene om å få vårt begrep på oss selv anerkjent.

Elever i grunnskolene i fylkene Finnmark og Troms (Ruija), har lovbestemt rett til undervisning i finsk som andrespråk. Forbundet har framsatt krav om at dette blir en rett i hele Norge, spesielt i Oslo og omegn der de fleste finlendere bor i dag. Interessen for finskundervisningen viser en nedgang. Forbundet har derfor i gang samarbeid med skolemyndighetene om utvikling av godt læremateriell. Men barnas muligheter for å bruke finsk språk utenfor skolen er en stor utfordring. Vi tar derfor initiativ til voksenopplæring i finsk språk. Videre å bruke samarbeidet mellom finske og norske vennskapskommuner mer systematisk i å skape arenaer for praktisk bruk av våre språk. Her har vi hatt god kontakt med Kirsi Lantto i Pohjola-Norden Lappi.

For formidling av finsk kultur i Norge har vi tre institusjoner som er viktige. Finsk-norsk kulturinstitutt og Norsk-finsk kulturfond i Oslo og Finnmark fylkes bibliotek i Vadsø som har ansvar for finsk litteratur i Norge. De tre institusjonene får penger på statsbudsjettet for til dette formål. Vi er i dialog om hvordan disse pengene også kan styrke finskopplæringen i hele Norge.

Nå har jeg brukt opp hele mitt finske vokabular. Jeg er fjerde generasjon norskfinne i Norge og har dype finske røtter i Kuusamo og Sodankylä. På 50-tallet var finsk arbeidsspråk i fiskeriene og jordbruket i Varanger. På 60- og 70-tallet ga ferie og fotball i Finland hver sommer muligheter for å snakke finsk. Finsk som språk har altså overlevd i 150 år, men regelmessig bruk av finsk er truet. Sauna hver uke der vi snakka finsk er blitt historie hs de fleste.

Boka vår sier hvem vi er, hva vi mener om vårt språk og vår historie. Vi håper den vil være av interesse også i Finland. Og igjen til slutt; stor takk til alle våre positive samarbeidsparter!

For billedkavalkade se her: http://www.klubbinfo.no/finskforb/den-finske-arven.html

 

 


 Del denne siden på Facebook:

 Send meg artikler pr epost:

Registrer epostadresse